Näin kysyi ruotsalainen lehdistö Pariisin messuilla vuonna 1964, kun Timo Sarpanevan turkulaiselle vaatetustehdas Kestilälle freelancerina suunnittelema Juniper-miestenvaatekokoelma oli ilmestynyt.
Tulemme Riitan kanssa liki päiväseltään Turkuun. Riitalla on huomenna haastattelu Tukilinja-lehteen. Riitta huomaa, että taiteilija Hemuloordilla oli Turussa näyttely ja se on auki vielä puolisen tuntia. Sinne.
Hemuloordi on tuttu. Riitta on ostanut Hemuloordin teoksen 2019 Taideakatemian kevätnäyttelyn myyjäisistä. Nuorista taiteilijoista Hemuloordin katse erosi muista.
"Varför Paris, vi har ju Åbo?”
Tuo lause tulee monen Hemuloordin teoksen kohdalla mieleen. Onhan pläjäys. Pitkä CV ei ole ihan synkassa näyttelytilan kanssa. Yhdessä huoneessa olevan näyttelyn yleisilme on romula.
Ihan kuin vastavalmistunut taiteilija olisi kasannut ensimmäisen oman yksityisnäyttelyn. Taas kerran kaipaan kirjailijoiden tukena olevaa kustannustoimittajaa, joka olisi säätänyt näyttelyä katsojan sulateltavaksi kokonaisuudeksi.
Kun on 20 minuuttia aikaa kohdata Turun taidetarjonta "Varför Paris, vi har ju Åbo?” -teemalla, niin Hemuloordi vastaa huutoon täysillä. Kiitos siitä.
Majoitumme tietysti Kakolaan.
Pitkämatkalaisina emme jaksa kävellä kaupungille syömään, vaan hurautamme hissillä Kakolan ravintola Rubeniin. Onhan listalla tarjolla alkuun härkätartar.
Tarjoilija kysyy, haluammeko tilata myös pääruuan. "Katsotaan alku ensin ja jatketaan sitten."
Gin tonic karpaloilla on terveellinen ja hauska alku illalle.
Tartar on mykistävä. Ihan super ja tarkka Riitta sanoo, että ei ole jauhelihaa, vaan reilusti haarukalla kammattu. Paikallisen panimon olut maistui.
Rubenin keittiö tekee vaikutuksen. Bonuksena astiana konstailematon pyöreä kulho. Onneksi meille ei tarjota peltilautas-vankilaromantiikkaa.
Minä vaihdan etukäteen valitsemani lohikeiton päivän kalaan, kuhaan. Keittiö saa näyttää ja onnistuu lisää teemalla "Varför Paris, vi har ju Åbo?”
Riitta tilaa paneroidun porsaanleikkeen. Riitta maistaa heti, että leike on pyöräytetty pankojauhoissa.
Kokonaisuus on sekä maittava että niin runsas, että jälkiruuat jäävät meillä seuraavaan käyntiin.
Pyöreät lautaset pysyvät nöyrästi taka-alla ja ruoka saa loistaa. "Varför Paris, vi har ju Åbo?” -teemaa sadalla!
Rubenin ruoka ja palvelu on "Varför Paris, vi har ju Åbo?” -tasoa.
Ravintolatila on "Åbo". Tämä paikka ei ole ensitreffeille tai niille treffeille, jossa on tarkoitus kosia. Surkea valaistus, kolhot pöydät, kummalliset tuolit ja bonuksena pohjolan kylmyys. Miljöö on kaukana Pariisista. Harmi.
Tulemmeko toiste? Ehkä. Suosittelemmeko? Kyllä. Keittiö on reilusti "Varför Paris, vi har ju Åbo?”
"Varför Paris, vi har ju Åbo?”>>>
Kuvaa tai tätä tekstiä klikkaamalla pääset edellliseen Mixniihin >>>
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti