Haluan merellisen Helsingin takaisin
Helsingin niemen rannoilla meren ja asukkaan välillä on joko korkea muuri tai isoja kiven lohkareita. Parhaimmillaan on muutama askelma, jotka loppuvat kesken.
Jos haluaisin kastella varpaani kesäisessä meressä, joutuisin menemään uimarannalle.
Sompasauna. Helsinkiläisten oma aktiivisuus loi paikan, jossa me kaupunkilaiset saimme saunoa hienossa yhteishengessä. Jos siinä olisi ollut pieni pätkä tavallista merenrantaa, niin Sompasauna olisi olut täydellinen.
Merihaassa Designsaunasta pitää laskeutua palotikkaita pitkin mereen. Muurit eivät ole inhimillisiä.
Muuri tai lohkareranta on helppo tehdä. Ihmisystävällinen ranta taas vaatii loivaakin loivempaa pengerrystä. Se tuntuu jostain syytä olevan mahdottomuus rakentaa.
Uusia asuinalueita esitellään kaupunkilaisille noin 200 metrin korkeudesta otetuilla kesäisillä kuvilla. Ei niin korkealta ranta erotu.
Kaivopuistossa on pätkä matalaa rantaa. Eiranrannassa on pieni hiekkaranta. Ei ihminen kaipaa sen kummempaa ratkaisua, että saa varpaansa veteen.
Olen ollut melojana mukana Koivusaaren kaavan kuulemisryhmässä. Olen siellä muistuttanut mahdollisuudesta päästä vesiltä rantaan ja rannalta veteen. Ajatus tuntui suunnittelijoille täysin uudelta. Onneksi sentään kirjoittivat ajatuksen muistiin.
Jos sinulle heräsi ajatuksia tai kysymyksiä, lähetä minulle luottamuksella kommentti. Julkaisen viestisi, jos niin haluat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti