Huono ratikka

 

Ajoneuvomuotoilija Jukka Rautiainen ja teollinen muotoilija Mikael Silvanto tekivät rohkean teon (H.S. 17.6.2012 Vieraskynä). Muotoilijat kritisoivat kollegan työtä ja merkittävän tilaajan valintoja.

Yleensä kollegat käyvät näitä puheita keskenään riittävän monen tuopin jälkeen. Se puhe ei vie asioita eteenpäin. Tällainen avoin keskustelu vaikuttaa varmasti.

Graafisen muotoilun parissa työskentelevät suunnittelijat ovat samassa alhossa. Omasta syystä. Ei uskalleta tulla esiin omalla nimellä ja avata suuta. Pelätään, että joku iso raha loukkaantuu ja tekee tilauksen hiljaiselta naapurilta.

Muotoilun ostaminen on vaikeaa. Miten budjetoida ja miten valita tekijä, jos ei tiedä, mitä voi saavuttaa. Mitä järkeä on maksaa jostain, jota ei voi myydä voitolla eteenpäin? Miten hinnoitella viihtyminen ja helpompi arki?

Muotoilijat kysyvät artikkelin lopussa: "Mitä arvostamme? Sitä, että kaikki tarkistuslistan ruudukot on tunnollisesti rastitettu? Vai sitä, että päivittäinen elämämme on ympäröity kauneudella , joka tekee Helsingistä elämyksellisemmän niin kaupunkilaisille kuin vierailijoillekin?"

Tuo kauneus on ehkä jo vähän liikaa toivottu. Hyvään muotoiluun riittää, että arki ei pelota. Sen ostamiseen pitää tilaajan olla rohkea.

  Kysymys: 
 Miksi helppo kulkeminen ei kelpaa tavoitteeksi? 

Klikkaa tästä kirjoitukseen Lyijykynän uusi elämä haarukoitu.

Klikkaa tästä Offrd-blogihakemistoon

Jos sinulle heräsi ajatuksia tai kysymyksiä, lähetä minulle luottamuksella kommentti. Julkaisen viestisi, jos niin haluat.